Heinäkuu ja hurjat helteet on nyt läähätelty läpi! Järjetön kuumuus piti minut ja Mamman kaikkein kuumimmat hetket sisällä piilossa ja monesti iltalenkillekin lähdettiin vasta auringon laskiessa. Ulkoilumme suuntasimme joka kerta metsään, sillä Emäntä yritti epätoivoisesti löytää meille vähän viileämmät oltavat puiden varjosta. Siellä samaisissa pusikoissa lymyili kuitenkin usein herra tai rouva kani, joten melkeinpä joka ilta olen päässyt spurttaamaan jänisjahtiin pitkin mäntymetsän kallioita.
Kuumuus on myös saanut turkkini oikein kunnolliseen karvanlähtökauteen. Emäntä on joka viikko harjannut minusta irti koiran kokoisen villapallon. Irtoileva karva on kutittanut aivan hirveästi, joten onneksi Mamma on auttanut sen karsimisessa. Myös sohva on kiltisti ottanut osansa saaliista ja muuttunut ajoittain harmaaksi mustan sijaan kun olen siinä käynyt pyörähtämässä.
En ole koskaan ollut mikään suuri veden ystävä. Tai pikemminkin virtaava vesi on ollut viholliseni alusta asti. Solisevat joet ja tyrskyävät aallot ajavat minut pois täyttä laukkaa. Heinäkuun kuumuus sai minut kuitenkin jopa pari kertaa luikkimaan omatoimisesti suihkuun kun tajusin Mamman olevan menossa peseytymään. Siinä sitten yllättäen seisoin surkeana valmiiksi hanan alla odottamassa jos itsekin saisin jonkin sortin kylvyn, vaikka suihkua vihaankin.
Isovanhemmilla vieraillessa Emäntä jokusen kerran suihkutteli minua puutarhaletkulla jotten läkähtyisi täysin 30asteen helteeseen. Hän myöskin keksi laittaa minulle lasten altaan, jossa voisin omatoimisesti käydä kahlailemassa. Lätäköt ja lammikothan ovat aina olleet minusta superihania, ja samalainen "rakkautta ensisilmäyksellä" kohtasi minua nyt röllialtaan kanssa! Ensimmäisen kerran siinä kylvettyäni olen joka kerta mummolassa käydessä juossut suoraan altaan luokse pihalla ja jos se on ollut tyhjä kiertänyt kapinetta ympäri ja ympäri, kiivennyt sen sisään ja istunut päälle odottamaan, että vesi ilmestyisi jostain.
Ennen olen isovanhempien luona päässyt aina leikkimään Dinan ja Tornadon kanssa, mutta ensin Toropainen oli purjehtimassa isovanhempien kanssa ja leikkitoverinani toimi vain Dina, ja sitten Dina muutti isäntänsä Tommi-Enon kanssa Tuusulaan, joten olenkin sitten ollut ihan kahden vain Toron kanssa! Pikku laumamme asustelee nyt ihan eri puolilla pääkaupunkiseutua, mikä on ollut erityisen rankkaan Tornadolle, joka on pienestä pitäen ajatellut Dina-naapuria äitinään. Niinpä onkin ollut nyt minun tehtäväni piristää snautseriparkaa kyltymättömällä riehumisellani!
Heinäkuu sujahtikin ohitse kuin huomaamatta, Mamman ja kavereiden kanssa leikkiessä. Tuija-täti on lupaillut, että pääsen pian Kharonin kanssa leikkimään ja voi olla, että tässä elokuussa tulee törmäiltyä muihinkin rakkaisiin tuttuihin. Ekstra vipinä ja vilske olisikin nyt tervetullutta kun Emäntä lyllertää niin hitaasti ison mahansa kanssa. Onneksi olen tähän mennessä päässyt kuitenkin nauttimaan kesästä täysin siemauksin ja häntäkin alkaa pikkuhiljaa kasvattelemaan karvojaan takaisin!
